TSASOUNAN KANNATUSYHDISTYS SYNTYY - Ari kertoo

Edellä jo kerroin, kuinka Olga Orellin ja minun ystävyys syntyi ja miten se johti ajatukseen rukoushuoneen rakentamisesta. Tämän jälkeen asia jäi hautumaan minun päähäni, kunnes vissiin kolahti sieltä ulos, kun putosin taloni seinältä remonttia tehdessäni. Käsi kolmesta kohden poikki ja minä sairaalaan, jossa käsi kuvattiin, mutta päätä ei.

Pirjo, joka nykyisin on siis vaimoni, oli silloin vielä ystäväni, jonka kanssa olimme silloin tällöin yhteydessä. En muista kumpi soitti, mutta sen muistan, että maatessani sairaalassa kysäisi Pirjo, mitä nyt aion tehdä. Kaipa olin pyöritellyt tätä rukoushuonetta mielessäni niin, että vastasin lähes automaattisesti, että kirkon aion rakentaa. En tiedä, mikä oli se automaatio, joka sai silloin vielä Lappeenrannassa asuneen Pirjon vastaamaan: ”Siinä projektissa haluan olla mukana.” Sen verran Pirjoa jo tunsin, että saatoin luottaa, että nyt meillä olisi koossa tuo kolmikko, joka tarvittaisiin kannatusyhdistyksen perustamiseen.

Kannatusyhdistyksen perustajajäsenet olivat siis Olga, Pirjo ja minä. Minusta tehtiin yhdistyksen puheenjohtaja ja Pirjo valittiin sihteeriksi. Tällä kokoonpanolla yhdistys sitten rekisteröitiin marraskuussa vuonna 2010. Saman vuoden joulukuussa meidät Pirjon kanssa vihittiin, ja kun Pirjo muutti Lappeenrannasta Kalajoelle 17.12., olikin häntä ”vastassa” minun lisäkseni piispa Pantoleimon. Oli kai aika juhlallinen vastaanotto. Ei nyt tainnut piispa ihan Pirjon takia tulla, mutta olisihan tuokin ollut hyvä syy.

Kaikille asiasta kiinnostuneille järjestettiin kokous 27.12., jossa oli lähes 30 osanottajaa, joista aika suuri joukko ulkomaalaislähtöisiä. Jo tuossa tilaisuudessa havaittiin pientä erilaisuutta Suomen ja Venäjän kirkkojen välillä. Nämä erilaisuudet eivät kuitenkaan vielä silloin hajottaneet kantajoukkoa. Ehkä niiden vaikutus oli vähäisempi kuin puutteellisen kielitaidon, joka jatkossa aiheutti monia väärinkäsityksiä. Tsasounan kannatusyhdistyksen perustajat olivat kuitenkin vahvasti hankkeeseen sitoutuneita, ja kun ulkopuolisiakin tahoja saatiin mukaan, eteni hanke yhä edelleen. Takaiskuiltakaan ei toki vältytty, mutta kantajoukko ei hetkeäkään epäillyt hankkeen toteutumista.

Hirsikurssista tehtiin sopimus Arteman aikuiskoulutuksen kanssa. Arteman oli tarkoitus rakentaa runko särkille suunnitellulle hirsirakennukselle, jonka materiaali oli tarkoitus kerätä paikkakuntalaisilta metsänomistajilta.

Tammikuussa 2011 haettiin yhdistykselle rahankeräyslupa, ja keräystä varten saatiin Osuuspankilta lippaita. Samanaikaisesti valmistuivat myös rakennuksen piirustusluonnokset, joiden pohjana olivat karjalaiset tsasounat, hieman nykyaikaistettuna. Rakennuspiirustukset luonnosten pojalta laati sitten insinööri Tapani Seppälä. Kaupunki myönsi tontin Särkiltä, ja rakennusluvat hyväksyttiin keväällä 2012, mutta ELY-keskuksen rahoituspäätökset venyivät aina saman vuoden syksyyn.